Britterna är ute och seglar...
Jag sitter precis på Ungdomens Nordiska Råds session och debatterar finanskrisens inverkan på Island. Det är helt otroligt galet att britterna lyckats kategorisera Island som ett terroristland pga den finansiella katastrofen!! Förkastligt! Páll Heimisson från konservativa p island pratar precis om det och jag håller med honom, att nu är tiden för Norden att visa solidaritet och stöda Island. Det är ju därför vi har en så stark gemenskap i Norden - vi har gemensam historia men framför allt en förståelse för varandra. Nordiska Rådet måste visa sammanhållning och med enad front kräva att den brittiska regeringen upphäver terroristanklagelserna emot Island!
25 October 2008
21 October 2008
rösta rösta rösta rösta
Då var den plikten gjord - jag var och röstade igår och ja, ganska självklart så blev det nummer 56 :) Mycket smidigt gick det då Helsingfors posten faktist satsat på att göra röstandet enkelt. bra! Redan över en miljon finländare har röstat, men ännu gäller det för resten att dra nytta av sin rättighet i ett demokratiskt samhället, att rösta.
På tal om demokrati; vi har besök i nästan två veckor för att följa med valkampanjen, valet och röstningen. Framför allt är dessa ungdomspolitiker intresserade av att se hur unga göra kampanj och hur de blir invalda i kommunala beslutsfattande organ. Alla som är i Åbo på lördagen kan gå till SU kansliet (Auragatan 1) och träffa dem. Massor intressanta personer som delar med sig av sina erfarenheter om att verka politiskt i en av världens yngsta republiker och hur det är att börja samarbeta med personer som man för inte så länge sedan stod mot varandra i ett inbördeskrig. Vi har mycket att lära av varandra och därför hoppas jag att många tar vara på möjligheten att diskutera med delegationen!
Och en av det viktigaste poängerna som vi kommit fram till, bl.a. med nepaleserna, är nog vikten av att rösta. Speciellt i ett rättvist och demokratiskt val som vårt kommunalval så borde alla inse sin möjlighet men också plikt. Så oberoende av VEM man röstar på så är det mest relevanta ATT man röstar! Så alla som inte förhandsröstat, gå till valurnorna på söndagen!
På tal om demokrati; vi har besök i nästan två veckor för att följa med valkampanjen, valet och röstningen. Framför allt är dessa ungdomspolitiker intresserade av att se hur unga göra kampanj och hur de blir invalda i kommunala beslutsfattande organ. Alla som är i Åbo på lördagen kan gå till SU kansliet (Auragatan 1) och träffa dem. Massor intressanta personer som delar med sig av sina erfarenheter om att verka politiskt i en av världens yngsta republiker och hur det är att börja samarbeta med personer som man för inte så länge sedan stod mot varandra i ett inbördeskrig. Vi har mycket att lära av varandra och därför hoppas jag att många tar vara på möjligheten att diskutera med delegationen!
Och en av det viktigaste poängerna som vi kommit fram till, bl.a. med nepaleserna, är nog vikten av att rösta. Speciellt i ett rättvist och demokratiskt val som vårt kommunalval så borde alla inse sin möjlighet men också plikt. Så oberoende av VEM man röstar på så är det mest relevanta ATT man röstar! Så alla som inte förhandsröstat, gå till valurnorna på söndagen!
08 October 2008
SIPOO 2030 - SIBBO 2030
Sibbo år 2030 - en kommun för ungdomar? Hur vill DU att Sibbo ska se ut år 2030? Vad tycker DU beslutsfattarna borde förbättra i Sibbo just nu?
Kom med den *13.10. 2008 kl. 17 *till Café Emelie (bredvid Topeliussalen) och berätta vad Du tycker!
Vi bjuder på smått att äta.
Sipoo vuonna 2030 - nuorten kunta? Millaisen Sipoon Sinä haluat vuonna 2030? Mitä Sipoolaispäättäjien pitäisi Sinun mielestä parantaa Sipoossa?
Tule Café Emelien (Topeliussalin vieressä) *13.10.2008 kl. 17* kertomaan omat mielipiteesi!
Me tarjoamme pientä purtavaa.
järj./arr Svensk Ungdom i Sibbo
EVNEMANGET PÅ FACEBOOK!
Kom med den *13.10. 2008 kl. 17 *till Café Emelie (bredvid Topeliussalen) och berätta vad Du tycker!
Vi bjuder på smått att äta.
Sipoo vuonna 2030 - nuorten kunta? Millaisen Sipoon Sinä haluat vuonna 2030? Mitä Sipoolaispäättäjien pitäisi Sinun mielestä parantaa Sipoossa?
Tule Café Emelien (Topeliussalin vieressä) *13.10.2008 kl. 17* kertomaan omat mielipiteesi!
Me tarjoamme pientä purtavaa.
järj./arr Svensk Ungdom i Sibbo
EVNEMANGET PÅ FACEBOOK!
06 October 2008
Nuorten kuuleminen ja yhteiskuntaosallistuminen
Kommenttipuheenvuoro
LASTEN HYVINVOINTITIEDON II FOORUMI
Opetusministeriö
6.10.2008
Statens delegation för ungdomsärenden, det vill säga NUORA, är ett expertorgan på ungdomsarbete och ungdomspolitik som fungerar inom undervisningsministeriet. Vi arbetar med bl.a. undersökningar om ungas välmående och ger ut uttalanden om aktuella teman. Vi är också med och ger ut den så kallade ungdomsbarometern.
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, eli Nuora, on opetusministeriön yhteydessä toimiva nuorisotyön ja nuorisopolitiikan asiantuntijaelin. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto joka kutsuu sen jäseniksi nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumisen seuraaminen ja vuosittainen arviointi valtioneuvostolle. Neuvottelukunta antaa myös oman lausuntonsa kehittämisohjelmaan otettavista asioista.
Nuorisoasian neuvottelukunnan tehtävänä on myös nuorten näkökulman tuominen päätöksentekoon. Tähän neuvottelukunta pyrkii toimimalla pyydettäessä asiantuntijana nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa sekä nuorten elinoloja sivuavia kysymyksiä käsiteltäessä. Neuvottelukunnan asiantuntemusta käyttävät etupäässä eduskunnan eri valiokunnat sekä ministeriöt.
Neuvottelukunta pyrkii myös nostamaan nuoria koskettavia kysymyksiä yleiseen keskusteluun antamalla kannanottoja eri aiheista ja laatimalla toimintaohjelmia.
Nuorisoasiain neuvottelukunta tuottaa tietoa nuorten elinoloista ja asenteista rahoittamalla ja julkaisemalla nuoria koskevaa tutkimusta, yhteistyössä eri tutkimusyhteisöjen kanssa. Tärkeimpiä julkaisuja ovat nuorten arvoja ja asenteita vuosittain kuvaavat nuorisobarometrit ja nuorten elinoloja kuvaavat vuosikirjat. Lisäksi neuvottelukunta julkaisee tutkimuksia vaihtelevista aiheista muun muassa nuorten poliittisista asenteista ja äänestysaktiivisuudesta. Neuvottelukunnan tarkoituksena on ylläpitää myös nuorten elinoloja kuvaavaa internet -tietokantaa joka sisältää tilastotietoa nuorten työllisyydestä, koulutuksesta, asumisesta ym. nuorten elinoloihin vaikuttavista tekijöistä. Tämä tietokanta on aikaisemmin toiminut osoitteessa www.nuoret.org. Tarkoituksenamme on päivittä tämä tietokanta ajantasalle ja muokata sitä niin, että se palvelee myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa.
Indikaattorit
Lasten hyvinvoinnin indikaattorit palvelevat osin myös Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa alle 18-vuotiaiden osalta. Tarve olisi myös seurata 18-29 vuotiaita, eli nuoria nuorisolain määritelmän mukaan. Kuitenkin yli 18-vuotialle tarvitaan hieman toisenlaisia indikaattoreita. Niiden pohdinta ja jalostus on nyt aloitettu.
Se mitä halutaan indikaattorien seurata, on poliittinen päätös. Keskeinen kysymys kuuluu: Keitä varten indikaattoreita tehdään? ja Mikä on indikaattorien poliittinen painopiste?
Valtionhallinnon näkökulmasta on keskeistä, että indikaattorit palvelevat hallituksen ohjelmia. Tästä näkökulmasta onkin selvää, että nyt käsittelyssä olevat indikaattorit palvelisivat politiikkaohjelmaa ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa.
Toinen keskeinen kysymys on mielestämme se, että koitetaanko indikaattoreilla paikantaa sitä missä niin sanottu korjaavaa työtä pitäisi tehdä vai sitä missä pitäisi olla ennaltaehkäisevän työn keskipiste?
Näillä indikaattoreilla ei mielestämme pystytä tarpeeksi laajasti arvioimaan nuorten ja lasten yhteiskunnallista osallisuutta. Osallisuus on näissä indikaattoreissa todella kapealle rajattu. Indikaattorit käsittelevät konventionaalista ja perinteistä tapaa osallistua. Omaehtoisuus ja instituutioiden ulkopuolella tapahtuva osallistuminen jää kokonaan huomioimatta. Osallisuus näillä indikaattoreilla mitattuna tuntuu olevan aikuislähtöistä osallistumista. Indikaattorit rajaavat nuorten elämän todella kapealle. Kansalaistoimintaa painotetaan yleisesti paljon, joten myös sitä pitäisi mitata kuinka se toimii. Kysymys tietysti kuuluu, voiko indikaattoreilla kaikkea kattaakaan.
Nuoran näkemyksen mukaan näillä indikaattoreilla ei pystytä näkemään haasteellisia nivelvaiheita nuorten ja lasten elämässä. On yleisesti tiedossa, että juuri nivelvaiheet ovat nuorten elämässä hauraita ja hankalia, joten niitä pitäisi myös seurata.
Indikaattorit ovat suhteellisen terveyspainotteisia. Tämä ilmentää ajan yleistä henkeä. Toisaalta se on tietysti hyvä, sillä tarvitsemmehan tietoa esimerkiksi nuorten mielenterveydestä, jotta voimme puuttua siihen liittyviin ongelmiin. Tuntuu kuitenkin, että muut sektorit jäävät vähälle.
Varsinkin kun lapsi- ja nuorisopolitiikka on sektorit ylittävää ja moniammatillista. Indikaattoreiden tulisi palvella juuri tätä sektorirajat ylittävää ajattelua.
Pitäisi löytää ne kohdat joista meillä ei ole tietoa lasten- ja nuorten elämästä, vaikka se voisikin tuntua epärelevantilta ohjelman seurannan kannalta. Esimerkiksi median käyttö tulisi huomioida laajemmin, kuin vain "sanomalehtien lukeminen" indikaattorilla.
Haluamme myös todeta, että indikaattoreissa on vahva valtio ja kunta näkökulma. Järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan vastuu ja rooli jää vähäiselle. Myös se on huomioitava, sillä järjestöillä on paljon tehtäviä yhteiskunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä.
Yhtenä erittäin konkreettisena ehdotuksena Nuora esittääkin, että indikaattorit annettaisiin lasten ja nuorten kommentoitavaksi. Tällöin nähtäisiin ja kuultaisiin, mitä asioita lapset ja nuoret itse pitävät elinolojensa kannalta tärkeinä. Tällöin toteuttaisimme myös nuorisolain 8§:n henkeä. Nuora aikoo itse tulevaisuudessa noudattaa tätä kommentointi ja kuulemisajatusta myös omissa tutkimuksissaan ja julkaisuissaan.
Liiallinen määrä indikaattoreita ei tietysti palvele keitään, vaan johonkin se raja on vedettävä. Toivon, että kuitenkin tällä kommenttipuheevuorollani, pystyn tuomaan joitain kehittämisnäkemyksiä tähän hankkeeseen.
..det som sades i verkligheten var kanske mindre stelt och inrutat och kommenterade därtill endel av föregående inläggen på samma gång. Men ungefär såhär.
LASTEN HYVINVOINTITIEDON II FOORUMI
Opetusministeriö
6.10.2008
Statens delegation för ungdomsärenden, det vill säga NUORA, är ett expertorgan på ungdomsarbete och ungdomspolitik som fungerar inom undervisningsministeriet. Vi arbetar med bl.a. undersökningar om ungas välmående och ger ut uttalanden om aktuella teman. Vi är också med och ger ut den så kallade ungdomsbarometern.
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, eli Nuora, on opetusministeriön yhteydessä toimiva nuorisotyön ja nuorisopolitiikan asiantuntijaelin. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto joka kutsuu sen jäseniksi nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumisen seuraaminen ja vuosittainen arviointi valtioneuvostolle. Neuvottelukunta antaa myös oman lausuntonsa kehittämisohjelmaan otettavista asioista.
Nuorisoasian neuvottelukunnan tehtävänä on myös nuorten näkökulman tuominen päätöksentekoon. Tähän neuvottelukunta pyrkii toimimalla pyydettäessä asiantuntijana nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa sekä nuorten elinoloja sivuavia kysymyksiä käsiteltäessä. Neuvottelukunnan asiantuntemusta käyttävät etupäässä eduskunnan eri valiokunnat sekä ministeriöt.
Neuvottelukunta pyrkii myös nostamaan nuoria koskettavia kysymyksiä yleiseen keskusteluun antamalla kannanottoja eri aiheista ja laatimalla toimintaohjelmia.
Nuorisoasiain neuvottelukunta tuottaa tietoa nuorten elinoloista ja asenteista rahoittamalla ja julkaisemalla nuoria koskevaa tutkimusta, yhteistyössä eri tutkimusyhteisöjen kanssa. Tärkeimpiä julkaisuja ovat nuorten arvoja ja asenteita vuosittain kuvaavat nuorisobarometrit ja nuorten elinoloja kuvaavat vuosikirjat. Lisäksi neuvottelukunta julkaisee tutkimuksia vaihtelevista aiheista muun muassa nuorten poliittisista asenteista ja äänestysaktiivisuudesta. Neuvottelukunnan tarkoituksena on ylläpitää myös nuorten elinoloja kuvaavaa internet -tietokantaa joka sisältää tilastotietoa nuorten työllisyydestä, koulutuksesta, asumisesta ym. nuorten elinoloihin vaikuttavista tekijöistä. Tämä tietokanta on aikaisemmin toiminut osoitteessa www.nuoret.org. Tarkoituksenamme on päivittä tämä tietokanta ajantasalle ja muokata sitä niin, että se palvelee myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa.
Indikaattorit
Lasten hyvinvoinnin indikaattorit palvelevat osin myös Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa alle 18-vuotiaiden osalta. Tarve olisi myös seurata 18-29 vuotiaita, eli nuoria nuorisolain määritelmän mukaan. Kuitenkin yli 18-vuotialle tarvitaan hieman toisenlaisia indikaattoreita. Niiden pohdinta ja jalostus on nyt aloitettu.
Se mitä halutaan indikaattorien seurata, on poliittinen päätös. Keskeinen kysymys kuuluu: Keitä varten indikaattoreita tehdään? ja Mikä on indikaattorien poliittinen painopiste?
Valtionhallinnon näkökulmasta on keskeistä, että indikaattorit palvelevat hallituksen ohjelmia. Tästä näkökulmasta onkin selvää, että nyt käsittelyssä olevat indikaattorit palvelisivat politiikkaohjelmaa ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa.
Toinen keskeinen kysymys on mielestämme se, että koitetaanko indikaattoreilla paikantaa sitä missä niin sanottu korjaavaa työtä pitäisi tehdä vai sitä missä pitäisi olla ennaltaehkäisevän työn keskipiste?
Näillä indikaattoreilla ei mielestämme pystytä tarpeeksi laajasti arvioimaan nuorten ja lasten yhteiskunnallista osallisuutta. Osallisuus on näissä indikaattoreissa todella kapealle rajattu. Indikaattorit käsittelevät konventionaalista ja perinteistä tapaa osallistua. Omaehtoisuus ja instituutioiden ulkopuolella tapahtuva osallistuminen jää kokonaan huomioimatta. Osallisuus näillä indikaattoreilla mitattuna tuntuu olevan aikuislähtöistä osallistumista. Indikaattorit rajaavat nuorten elämän todella kapealle. Kansalaistoimintaa painotetaan yleisesti paljon, joten myös sitä pitäisi mitata kuinka se toimii. Kysymys tietysti kuuluu, voiko indikaattoreilla kaikkea kattaakaan.
Nuoran näkemyksen mukaan näillä indikaattoreilla ei pystytä näkemään haasteellisia nivelvaiheita nuorten ja lasten elämässä. On yleisesti tiedossa, että juuri nivelvaiheet ovat nuorten elämässä hauraita ja hankalia, joten niitä pitäisi myös seurata.
Indikaattorit ovat suhteellisen terveyspainotteisia. Tämä ilmentää ajan yleistä henkeä. Toisaalta se on tietysti hyvä, sillä tarvitsemmehan tietoa esimerkiksi nuorten mielenterveydestä, jotta voimme puuttua siihen liittyviin ongelmiin. Tuntuu kuitenkin, että muut sektorit jäävät vähälle.
Varsinkin kun lapsi- ja nuorisopolitiikka on sektorit ylittävää ja moniammatillista. Indikaattoreiden tulisi palvella juuri tätä sektorirajat ylittävää ajattelua.
Pitäisi löytää ne kohdat joista meillä ei ole tietoa lasten- ja nuorten elämästä, vaikka se voisikin tuntua epärelevantilta ohjelman seurannan kannalta. Esimerkiksi median käyttö tulisi huomioida laajemmin, kuin vain "sanomalehtien lukeminen" indikaattorilla.
Haluamme myös todeta, että indikaattoreissa on vahva valtio ja kunta näkökulma. Järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan vastuu ja rooli jää vähäiselle. Myös se on huomioitava, sillä järjestöillä on paljon tehtäviä yhteiskunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä.
Yhtenä erittäin konkreettisena ehdotuksena Nuora esittääkin, että indikaattorit annettaisiin lasten ja nuorten kommentoitavaksi. Tällöin nähtäisiin ja kuultaisiin, mitä asioita lapset ja nuoret itse pitävät elinolojensa kannalta tärkeinä. Tällöin toteuttaisimme myös nuorisolain 8§:n henkeä. Nuora aikoo itse tulevaisuudessa noudattaa tätä kommentointi ja kuulemisajatusta myös omissa tutkimuksissaan ja julkaisuissaan.
Liiallinen määrä indikaattoreita ei tietysti palvele keitään, vaan johonkin se raja on vedettävä. Toivon, että kuitenkin tällä kommenttipuheevuorollani, pystyn tuomaan joitain kehittämisnäkemyksiä tähän hankkeeseen.
..det som sades i verkligheten var kanske mindre stelt och inrutat och kommenterade därtill endel av föregående inläggen på samma gång. Men ungefär såhär.
05 October 2008
Valdebatter
Nästa vecka blir det en hel del valdebatter och andra tillställningar.
* Måndag 6.10 Kommenttipuheenvuoro opetusministeriön "Lasten hyvinvointifoorumi"
* Tisdag 7.10 är jag på Sibbo Gymnasiums valdebatt
* Söndag 12.10 valdebatt i Sibbo. Där är jag som arrangör och sitter inte själv i panelen. Men det lönar sig att komma och lyssna och känna alla grupperingar på pulsen!
* Måndag 13.10 ordnar SU i Sibbo ett framtidsseminarium "Sibbo 2030" kl. 17 i Café Emelie
Alla unga och ungdomligtsinnade är hjärligt välkomna !!
* Måndag 6.10 Kommenttipuheenvuoro opetusministeriön "Lasten hyvinvointifoorumi"
* Tisdag 7.10 är jag på Sibbo Gymnasiums valdebatt
* Söndag 12.10 valdebatt i Sibbo. Där är jag som arrangör och sitter inte själv i panelen. Men det lönar sig att komma och lyssna och känna alla grupperingar på pulsen!
* Måndag 13.10 ordnar SU i Sibbo ett framtidsseminarium "Sibbo 2030" kl. 17 i Café Emelie
Alla unga och ungdomligtsinnade är hjärligt välkomna !!
BB behövs i Borgå.
Steno, Maria Grundström, startade en namninsamling för BB i Brogå. Jag håller helt med henne om att det är en skrämmande tanke att man inte skulle ha en så grundläggande service på Borgå sjukhus som en förlossningsavdelning. Det tycker jag hör til bbasservicen som kommunen ska erbjuda sina invånare, och svenska servicen på Borgå BB är väldigt viktig!
Det finns nästan 900 namn på adressen men flere finns det att få! Skriv också du under på adressen, den hittar du här.
Det finns nästan 900 namn på adressen men flere finns det att få! Skriv också du under på adressen, den hittar du här.
Mera pengar till kollektivtrafiken!
Va? Vad är nu detta? Det snackas så stort, vitt och brett om kollektivtrafikens betydelse i bekämpning av klimatföränringen. Det ska vara mindre privatbilism och mera kollektivtrafik - vilket jag helt fullt håller med. Men då kan man ju inte skära ner på bussturerna, om man vill att flere personer ska anävnda sig av bussarna!
Jag hoppas, precis som länsstyrelserna, att riksdagen nu i sin budgetbehandling ger mera pengar i statsunderstöd till bussarna. För ju mer bussbiljettens pris stiger, desto lättare blir det att ta den egna bilen.
Jag har själv övergått till att betala fullt pris, från att ha fått studierabatt. Och nu är det nog både och två gånger jag funderar om jag faktiskt ska ta turen ut till Borgå eller hälsa på kompisar i Åbo (om man inte åker tillsammans med någon i bilen) - ör biljettpriset är skyhögt redan nu. Det betyder alltså att om bolagen får mindre pengar än beräknat tvingas de dra av på bussturer, vilket antagligen leder till att en del som brukat åka buss inte längre gör det och då förlorar företaget inkomster i form av bussbiljettpriser och därmed blir biljetten dyrare. Dessutom tvingas de ju också säga upp en massa folk, om det blir färre turer som körs. Något är på tok om det går såhär, så det är nog bara för riksdagen att kavla upp ärmarna och se igenom budgeten på nytt!
Jag hoppas, precis som länsstyrelserna, att riksdagen nu i sin budgetbehandling ger mera pengar i statsunderstöd till bussarna. För ju mer bussbiljettens pris stiger, desto lättare blir det att ta den egna bilen.
Jag har själv övergått till att betala fullt pris, från att ha fått studierabatt. Och nu är det nog både och två gånger jag funderar om jag faktiskt ska ta turen ut till Borgå eller hälsa på kompisar i Åbo (om man inte åker tillsammans med någon i bilen) - ör biljettpriset är skyhögt redan nu. Det betyder alltså att om bolagen får mindre pengar än beräknat tvingas de dra av på bussturer, vilket antagligen leder till att en del som brukat åka buss inte längre gör det och då förlorar företaget inkomster i form av bussbiljettpriser och därmed blir biljetten dyrare. Dessutom tvingas de ju också säga upp en massa folk, om det blir färre turer som körs. Något är på tok om det går såhär, så det är nog bara för riksdagen att kavla upp ärmarna och se igenom budgeten på nytt!
Subscribe to:
Posts (Atom)
