Nuorten kuuleminen ja yhteiskuntaosallistuminen

Kommenttipuheenvuoro
LASTEN HYVINVOINTITIEDON II FOORUMI
Opetusministeriö
6.10.2008

Statens delegation för ungdomsärenden, det vill säga NUORA, är ett expertorgan på ungdomsarbete och ungdomspolitik som fungerar inom undervisningsministeriet. Vi arbetar med bl.a. undersökningar om ungas välmående och ger ut uttalanden om aktuella teman. Vi är också med och ger ut den så kallade ungdomsbarometern.

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, eli Nuora, on opetusministeriön yhteydessä toimiva nuorisotyön ja nuorisopolitiikan asiantuntijaelin. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto joka kutsuu sen jäseniksi nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.

Nuorisoasiain neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumisen seuraaminen ja vuosittainen arviointi valtioneuvostolle. Neuvottelukunta antaa myös oman lausuntonsa kehittämisohjelmaan otettavista asioista.

Nuorisoasian neuvottelukunnan tehtävänä on myös nuorten näkökulman tuominen päätöksentekoon. Tähän neuvottelukunta pyrkii toimimalla pyydettäessä asiantuntijana nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa sekä nuorten elinoloja sivuavia kysymyksiä käsiteltäessä. Neuvottelukunnan asiantuntemusta käyttävät etupäässä eduskunnan eri valiokunnat sekä ministeriöt.

Neuvottelukunta pyrkii myös nostamaan nuoria koskettavia kysymyksiä yleiseen keskusteluun antamalla kannanottoja eri aiheista ja laatimalla toimintaohjelmia.

Nuorisoasiain neuvottelukunta tuottaa tietoa nuorten elinoloista ja asenteista rahoittamalla ja julkaisemalla nuoria koskevaa tutkimusta, yhteistyössä eri tutkimusyhteisöjen kanssa. Tärkeimpiä julkaisuja ovat nuorten arvoja ja asenteita vuosittain kuvaavat nuorisobarometrit ja nuorten elinoloja kuvaavat vuosikirjat. Lisäksi neuvottelukunta julkaisee tutkimuksia vaihtelevista aiheista muun muassa nuorten poliittisista asenteista ja äänestysaktiivisuudesta. Neuvottelukunnan tarkoituksena on ylläpitää myös nuorten elinoloja kuvaavaa internet -tietokantaa joka sisältää tilastotietoa nuorten työllisyydestä, koulutuksesta, asumisesta ym. nuorten elinoloihin vaikuttavista tekijöistä. Tämä tietokanta on aikaisemmin toiminut osoitteessa www.nuoret.org. Tarkoituksenamme on päivittä tämä tietokanta ajantasalle ja muokata sitä niin, että se palvelee myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa.

Indikaattorit
Lasten hyvinvoinnin indikaattorit palvelevat osin myös Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa alle 18-vuotiaiden osalta. Tarve olisi myös seurata 18-29 vuotiaita, eli nuoria nuorisolain määritelmän mukaan. Kuitenkin yli 18-vuotialle tarvitaan hieman toisenlaisia indikaattoreita. Niiden pohdinta ja jalostus on nyt aloitettu.

Se mitä halutaan indikaattorien seurata, on poliittinen päätös. Keskeinen kysymys kuuluu: Keitä varten indikaattoreita tehdään? ja Mikä on indikaattorien poliittinen painopiste?

Valtionhallinnon näkökulmasta on keskeistä, että indikaattorit palvelevat hallituksen ohjelmia. Tästä näkökulmasta onkin selvää, että nyt käsittelyssä olevat indikaattorit palvelisivat politiikkaohjelmaa ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa.

Toinen keskeinen kysymys on mielestämme se, että koitetaanko indikaattoreilla paikantaa sitä missä niin sanottu korjaavaa työtä pitäisi tehdä vai sitä missä pitäisi olla ennaltaehkäisevän työn keskipiste?

Näillä indikaattoreilla ei mielestämme pystytä tarpeeksi laajasti arvioimaan nuorten ja lasten yhteiskunnallista osallisuutta. Osallisuus on näissä indikaattoreissa todella kapealle rajattu. Indikaattorit käsittelevät konventionaalista ja perinteistä tapaa osallistua. Omaehtoisuus ja instituutioiden ulkopuolella tapahtuva osallistuminen jää kokonaan huomioimatta. Osallisuus näillä indikaattoreilla mitattuna tuntuu olevan aikuislähtöistä osallistumista. Indikaattorit rajaavat nuorten elämän todella kapealle. Kansalaistoimintaa painotetaan yleisesti paljon, joten myös sitä pitäisi mitata kuinka se toimii. Kysymys tietysti kuuluu, voiko indikaattoreilla kaikkea kattaakaan.

Nuoran näkemyksen mukaan näillä indikaattoreilla ei pystytä näkemään haasteellisia nivelvaiheita nuorten ja lasten elämässä. On yleisesti tiedossa, että juuri nivelvaiheet ovat nuorten elämässä hauraita ja hankalia, joten niitä pitäisi myös seurata.

Indikaattorit ovat suhteellisen terveyspainotteisia. Tämä ilmentää ajan yleistä henkeä. Toisaalta se on tietysti hyvä, sillä tarvitsemmehan tietoa esimerkiksi nuorten mielenterveydestä, jotta voimme puuttua siihen liittyviin ongelmiin. Tuntuu kuitenkin, että muut sektorit jäävät vähälle.
Varsinkin kun lapsi- ja nuorisopolitiikka on sektorit ylittävää ja moniammatillista. Indikaattoreiden tulisi palvella juuri tätä sektorirajat ylittävää ajattelua.

Pitäisi löytää ne kohdat joista meillä ei ole tietoa lasten- ja nuorten elämästä, vaikka se voisikin tuntua epärelevantilta ohjelman seurannan kannalta. Esimerkiksi median käyttö tulisi huomioida laajemmin, kuin vain "sanomalehtien lukeminen" indikaattorilla.

Haluamme myös todeta, että indikaattoreissa on vahva valtio ja kunta näkökulma. Järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan vastuu ja rooli jää vähäiselle. Myös se on huomioitava, sillä järjestöillä on paljon tehtäviä yhteiskunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä.

Yhtenä erittäin konkreettisena ehdotuksena Nuora esittääkin, että indikaattorit annettaisiin lasten ja nuorten kommentoitavaksi. Tällöin nähtäisiin ja kuultaisiin, mitä asioita lapset ja nuoret itse pitävät elinolojensa kannalta tärkeinä. Tällöin toteuttaisimme myös nuorisolain 8§:n henkeä. Nuora aikoo itse tulevaisuudessa noudattaa tätä kommentointi ja kuulemisajatusta myös omissa tutkimuksissaan ja julkaisuissaan.

Liiallinen määrä indikaattoreita ei tietysti palvele keitään, vaan johonkin se raja on vedettävä. Toivon, että kuitenkin tällä kommenttipuheevuorollani, pystyn tuomaan joitain kehittämisnäkemyksiä tähän hankkeeseen.


..det som sades i verkligheten var kanske mindre stelt och inrutat och kommenterade därtill endel av föregående inläggen på samma gång. Men ungefär såhär.